Armon avaruus
sanat ja sävel: Petri Tikka (8.3.2010)
sovitus: Petri Tikka ja Kari Tikka
(ensiesitys 27.3.2010 oopperalaulaja
Matti Rankalan 60-vuotissyntymäpäivillä)
1. Ei armon avaruutta
voi koskaan mitata.
Se muuttaa sielun synkkyyden
ja antaa lahjan, autuuden.
On merkitystä täynnä maa,
kun armon viesti kajahtaa.
2. Ei viestin
valtavuutta
voi koskaan kahlita.
Se sydämemme laajentaa
ja pahan tahdon vaientaa.
On rakkautta täynnä maa,
kun viestin voima vaikuttaa.
3. Ei voiman
täyttä määrää
voi koskaan ymmärtää.
Kun sielu syyttää itseään,
kauhistuu, pelkää syntiään,
niin armo päästää, pelastaa
ja ahdistetun vapauttaa.
4. Ei vanki vapautta
voi koskaan ansaita.
Hän taivaan alla taivaltaa
ja kiittää kaiken antajaa.
On paine poissa, itsestään
puu puhkeaa nyt hedelmään.
5. On armoon
juurrutettu
tuo onnen saanut puu.
Se kasvaa valon hoidossa,
on vettä virvoituksena.
Puu kukkii, kun se lähteestä
saa ehtymättä elämää.
6. Tuo lähde
virran vuolaan
lähettää virtaamaan.
Sen varrella nyt riemuitaan,
on muutos tullut maailmaan.
On uusi aika koittanut
ja vanhan valta loppunut.
7. Kun rakkaus pääsee valtaan,
käy kaikki kukkimaan.
Näin rakkaus uutta luovana
avartaa avaruuksia.
Se murskaa koston, tuomion.
Se kestää, voittaa, meidän on.